KAUPUNGINHALLITUS |
§ 73 |
01.03.2010 |
Valtuutettu Aimo Karppisen aloite jätevesien käsittelystä
968/50/518/2009
KH § 73
Valtuutettu Aimo Karppisen aloite 15.6.2009:
"Jätevesihuollon saattamiseksi lain edellyttämään kuntoon valtakunnassa on asetettu määräpäiväksi 1.1.2013. Ratkaisujen tekeminen on erittäin likellä. Kyläläiset ovat valveutuneita hakemaan ratkaisuja oman huollon osalta. Kylien asukkaille kaupustellaan alueella n. 11.000 euron hintaisia talokohtaisia puhdistamoja. Malmitien varteen kyläalueilla sekä Olkijoen kylän alueella on omat suunnitelmansa kautta kulkevien putkien osalta. Haapajoki-Arkkukari-Piehinki alueella on täysi tietämättömyys kaupungin toimista lähivuosikymmenien aikana. Kaupungilla olisi kyettävä kantansa, millä tasolla julkinen jätehuolto tulee etenemään alueella. Jäteveden putken pää on jo Aunolanperällä. Haapajoki-Arkkukarin kaava näyttää kiinnostavan vaihtoehtoista asumista maaseudulla, muun muassa Siniluodon tien varsi tulee rakentumaan uudistaloista.
Salonkartanon palvelukeskuksen, Alatien esikoulun ja Haapajoen ala-asteen jätehuolto tarvitsee suunnitelman verkkoon liittymisestä. Jotta turhia kiinteistökohtaisia jätevedenpuhdistamoja ei hankita, edellytämme Raahen kaupungilta luotettavaa jätevesisuunnitelmaa alueelle. Alueella on syytä kiireesti tehdä luotettavia pitkäjänteisiä päätöksiä siitä, mihin alueille tulee viemäröidä ja missä alueilla joudutaan turvautumaan muihin ratkaisuihin.
Lisäksi Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys Ry:n alue on kiinnostunut olemaan yhteistyössä mukana, mahdollisesti tuetussa viemäröintihankkeessa. Kuntalaisia tulee viipymättä informoida.”
Teknisen palvelukeskuksen/ympäristösihteeri Vesa Ojanperän lausunto 15.2.2010:
"Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus on selvittänyt aloitteessa mainitun kaltaista viemäröintiä Arkkukari ja Haapajoen alueella. Asiasta pidettiin lehdistötilaisuus loppusyksystä 2009. Tilaisuudessa valaistiin eri mahdollisuuksia Salonkartanon, Haapajoen koulun ja Arkkukarin-Haapajoen kyläalueiden jätevesiasian kuntoon saamiseksi.
Loppuvuodesta laadittiin luonnokset alueen viemäröimiseksi ja laskettiin alustavia verkoston rakentamiskustannuksia. Lähtökohtana laskelmissa pidettiin vuonna 2005 laadittua jätevesien viemäröinnin kyläkohtaisia yleissuunnitelmia ja nykyistä olemassa olevaa asutusta sekä nykyistä hintatasoa. Viemäröintisuunnitelma käsitti noin 300 asumusta, joista Arkkukarin alueella oli noin 200 ja Haapajoen alueella noin 100. Hankkeen mukaiset viemäröinnin rakennuskustannukset olisivat noin 6.500 euroa kiinteistöä kohden, mikäli kaikki kiinteistöt lähtisivät mukaan. Vain osan lähteissä mukaan kustannukset nousisivat merkittävästi. Kokonaisuudessaan hankkeen kustannukset olisivat noin 3 milj. euroa. Asiaa esiteltiin kyläläisille 25.1.2010 pidetyssä kyläillassa Haapajoen koululla. Tilaisuudessa olivat mukana kyläläisten ja Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen esittelijöiden lisäksi Raahen Vesi Oy:n toimitusjohtaja ja yhden kiinteistökohtaisen jäteveden puhdistamotoimittajan edustaja. Tilaisuudessa oli runsas osanotto ja pääosa oli kiinnostunut lähtemään mukaan hankkeeseen, mikäli kustannukset pystytään pitämään esitetyn suuruisina ja hankkeeseen saadaan tuntuva ulkopuolinen rahoitus. Saadun palautteen pohjalta sovittiin, että Raahen kaupunki avustaa kyläläisiä rahoitushakemuksen laatimisessa ja jatkaa hankehakemukseen tehtävää jätevesiverkoston suunnittelua. Samalla jatketaan hankkeen rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä.
Asuntojen ja loma-asuntojen jätevesien käsittelyä sääntelee ympäristönsuojelulain nojalla vesien suojelun toteuttamiseksi annettu jätevesiasetus. Asetuksen kovat jäteveden puhdistusvaatimukset koskevat rakennettavia ja saneerattavia kiinteistöjä. Tiukka asetus tarkoittaa sitä, että lähes kaikkien vanhojen kiinteistöjen järjestelmiä pitää parantaa, sillä myös vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee vastata asetuksen vaatimuksia 1.1.2014 mennessä. Myöhemmästä toteutuksesta tulee ilmoittaa siirtymäajan loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myöhennys on mahdollinen, mikäli asetuksen vaatimukset ovat kiinteistön omistajalle kohtuuttomia niiden kalleuden tai poikkeuksellisen vaativien teknisten ratkaisujen johdosta ja kiinteistöltä ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen. Lauri Tarastin työryhmä esitti loppuvuodesta 2009 jätevesiasetuksen toimeenpanosta laatimassaan selonteossa, että lykkäystä jätevesiasetuksen vaatimusten mukaiseen järjestelmään siirtymisessä voidaan myöntää kiinteistöille, jonka kaikki asukkaat ovat yli 70-vuotiaita ja alueilla, joissa on suunniteltu toteutettavaksi jätevesiverkosto vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kaikilla haja-asutuksenkin kiinteistöillä tulee jätevedet ensisijaisesti johtaa alueen vesihuoltolaitoksen tai muuhun yleiseen viemäriverkostoon. Viemäriverkosto on rakennettu tavallisesti kaikille asemakaava-alueille. Viime vuosien aikana jätevesiverkostoja on ryhdytty rakentamaan myös haja-asutusalueiden kyläkunnille ja siirtoviemäreiden yhteyteen. Mikäli tekniset liittämisedellytykset ovat olemassa, kannattaa yksittäisenkin kiinteistön liittämistä viemäriin selvittää vielä 200 – 400 metrin etäisyydeltä viemärilinjoja. Valmisteilla olevat kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat listaavat syksyn aikana tulevat kylien viemäröintisuunnitelmat aikajärjestykseen. Raahen kaupungissa vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkistettavana ja esitys uudeksi suunnitelmaksi on tulossa lähiaikoina luottamuselinkäsittelyyn. Kehittämissuunnitelmassa esitetään myös kaupungin alueen tulevaa viemäriverkostoa eri alueilla. Samalla esitetään verkoston tavoitteellinen toteutusaikataulu.
Valtuustoaloitteen pohjalta on edellä kerrotulla tavalla ryhdytty selvittämään alueen viemäröintimahdollisuutta. Mikäli viemäröintiin ei ole mahdollisuus saada riittävää rahoitusta eikä hanke toteudu, on alueella panostettava kiinteistökohtaisiin tai muutamien kiinteistöjen yhteisiin ratkaisuihin. Raahen kaupungin osalta tämä tarkoittaa sekä Salonkartanon että Haapajoen koulun viemäröinnin kunnostamista sellaisiksi, että niillä saadaan jätevedet puhdistettua jatkuvasti jätevesiasetuksen vaatimalla tavalla. Toimenpiteiden takarajana on jätevesiasetuksen määräämä vuoden 2013 loppu. Toteutukselta vaadittavaa aikarajaa voidaan siirtää, mikäli vesihuollon kehittämissuunnitelmassa alueelle päätetään toteuttaa viemäriverkosto viimeistään v. 2017.
Valmistelija: ympäristösihteeri Vesa Ojanperä.
Päätösesitys (kaupunginjohtaja Karjalainen):
kaupunginhallitus
merkitsee ympäristösihteerin lausunnon 15.2.2010 tiedoksi ja
saattaa sen aloitteen tekijän tiedoksi
merkitsee asian aloitteena loppuunkäsitellyksi.
Kaupunginhallitus: Hyväksyi esityksen.